Oahppočilgehus
Vánhema rolla, bearašoktavuođat ja biras lea mearrideaddjin máná ovdáneamis ja psyhkalaš dearvvašvuođas. Danin čilgejuvvo oahpu áigge psykodynámalaš jurddašanvuohki ja dan deaŧalaš doahpagat, mat leat relevánttat sihke dieđalaččat ja dálá doaibmabijuid oaidninvuogis, nu ahte buohkaide lea áddehahtti.
Oahppu addá ollu máhtu kvalitehtabargui juohke ovdánahttinberošteaddji ámmátolbmui dahje vánhemiidda geat barget árrabajásgeassima ja nuoraid birra. Oahppomateriála sisttisdoallá earret eará hui ávkkálaš ráhkkanandieđuid vánhemiidda, maiddái mánáid bajásgeassimii, mas lea dárkilis ovdáneami govvideapmi iešguđet eallindásiid proseassas ja dearvvašlaš ovdáneami doarjjan. Mii háliidit gaskkustit ođđaáigásaš dieđuid ja jurddašanvuogi árrabajásgeassima áigodagaid, árrabajásgeassima, váhnemiid ja máná gaskavuođa, nuoraid psyhkalaš ja sosiála ovdáneami, sin láhttema ja buot dáid ovdáneami kompleaksa duogáža birra. Mii háliidit addit ollislaš gova das man dehálaš dát dehálaš oassesuorgi lea mánnávuođa intervenšuvnnas, mánáid psyhkalaš dearvvašvuođa doarjagis, ja muhtun guovddáš áššiin.
Oahpu áigge mii ságastallat earret eará váttisvuođaid birra mat uhkidit psyhkalaš dearvvašvuođa, psyhkalaš ja sosiála ovdáneami dásiid birra, gulahallanvugiid geavaheami birra nuoraiguin, čovdosiid vuođđuduvvon oanehis hárjehallama geavaheami birra ja mánáid birra gelbbolašvuođavuogádat, hárjehallanproseassaid ovdanbuktin, máhttu gelbbolašvuođarájiid birra ja loahpas, muhto ii unnimusat, máhttu erenoamážit geavahuvvon metodaid ja reaidduid birra. Mii leat čohkken máhttovuođu mii addá ávkkálaš dieđuid ja máhtu buot fágaolbmuide ja váhnemiidda.
Maid oaččut neahttaoahpahusa áigge:
Gaidda kursa ávžžuhuvvo:
Dán oahpu fáttát
Maid oahpat:
Skuvlejupmái gullet čuovvovaš fágalaš oahpponeavvut.
Oahpu áigge sáhtát háhkat buot máhtu mii lea deaŧalaš hárjeheaddjiámmáhis. Riikkaidgaskasaš fágalaš dási oahppu buoremus oahpaheddjiid vehkiin geain lea badjel 20 jagi fágalaš vásáhus.
Kurssa sáhttá čađahit juohkehaš geas lea miella!
Du oahpaheaddjit
Andreas lea badjel 16 jagi fágalaš ja oahppovásáhus iešguđetlágan rehabiliteren- ja buresbirgejupmemássašuvnnain. Su eallin lea joatkkalaš oahppan ja ovdáneapmi. Su váldobargu lea máhtu ja fágalaš vásáhusaid maksimala sirdin. Son ávžžuha massagekurssaid buohkaide, maiddái sidjiide geat ohcet karriera álggaheaddjin ja sidjiide geat barget gelbbolaš massevrabargin, dearvvašvuođabargiin ja čáppavuođasuorggi bargiin geat háliidit viiddidit iežaset máhtu ja hukset iežaset karriera.
Badjel 120 000 olbmo leat oassálastán su oahpahussii badjel 200 riikkas máilmmis.
Oahpu dieđut
$231
Studeanttaid máhcahagat
Ožžon alla kvalitehta oahppomateriála, lean duhtavaš.
Lean vuorddekeahtes eadni 8. mánus. Mun čađahin oahpu danin go, jus galggan duohtavuođa dadjat, de mun ledjen olu baluin das ahte šattašin go buorre eadni dán unna bárdnái. Hárjehallama maŋŋá lean olu eambbo lossat, eandalit dan dihte go lean diehtán ovdáneami áigodagaid birra. Dáinna lágiin mun lean eambbo sihkkar mánáid bajásgeassimis. Giitu, ráhkis Andrea.
Giitu buot máhtu ovddas, mus lea dál eará oaidnu mánáid bajásgeassimii. Mun geahččalan leat eambbo áddehahtti ja gierdavaš bajásšaddat heivvolaš toleránssain su ahkejoavkku ektui.
Mun vázzen joatkkaskuvlla, váldofágan oahpaheaddjin, nu ahte dát oahppu lei hui stuorra veahkkin mu oahpuide. Giitu buot ovddas, mun ohcan Relationship Coach -oahpuide. Dearvva
Lea skeaŋka mu eallimis go bessen čađahit dán hárjehallama.
Lean spesialista gii bargá smávva mánáiguin. Dárbbašuvvo olu gierdavašvuohta ja áddejupmi smávvamánáiguin, in dárbbaš dadjat man giitevaš lean dan máhtu ovddas maid ožžon maid álkit sáhtán geavahit iežan barggus.
Mun álgen kursii dego desperáhta váhnen, go mu nieida Lilike lei hui váttis gieđahallat. Mun ledjen dávjá vajálduhttán su bajásšaddama. Hárjehallama maŋŋá ádden maid lean dahkan boastut ja mo galggan gulahallat iežan mánnái. Dát oahppu lei hui ávkkálaš munnje. Mun attán 10 čuoggá.
