Oahppočilgehus
Juolgerefleksologiija lea mágihkalaš suorgi, mii lea okta dain dovdoseamos ja viiddis dikšunvugiin alternatiiva medisiinnas. Massašuvdna lea fiinna guoskkahandáidda, nu ahte go masseret njuoratmánná, de mii váikkuhit buot golmma dási - psyhkalaš, vuoiŋŋalaš ja fysalaš njuoratmánná lea rupmaša kárta. Guokte julggi, mat leat ovttaláganat olgeš ja gurut beallái rupmašis, dahket ovtta ovttadaga. Guovtti julggiin gávdnojit nu guovttelágan orgánat, nugo nieiddat. Ruovttuoasit mat leat gaskkas, nugo ovdamearkka dihte njuoratmánná, gávdnojit guktot njuoratmánná siskkáldasat. Julggiid massáža álgu lea ahte buot min rupmaša orgánat leat čadnon min julggiid iešguđet osiide. "Gaskkustankanálat" dán háve nervvaid sadjái leat energiijajohtolagat. Daid bokte sáhttá orgánaid njuolga stimuleret dahje ráfáidahttit go massere dihto čuoggáid julggis. Jus muhtun rumašoassi dahje orgána lea buohcci ja das lea heajos sirkulašuvdna, de šaddá vástideaddji čuokkis njuoratmánus erenoamáš sensitiivvalaš čuohpadeapmái dahje sáhkuide. Jus dát čuokkis masserejuvvo, de buorrána vástideaddji rupmaša guovllu sirkuleren.
Ovttaskas refleksologiija gelbbolašvuohta:
Refleksadoavttir sáhttá dikšut julggiid refleksaguovlluid giehtačuohppamiin dahje eará mekánalaš váikkuhusain. Oaččut dieđuid pasieantta buohcuvuođahistorjjás, ja dasto ráhkadat dikšunkártta ja máššadanplána. Refleksologa mearrida dikšuma čađaheami, divššu guovlluid dehálašvuođa ortnega, man olu guovlluid galgá masseret juohke divššu áigge, divššu bistá, massáža fámu, divššu ritmma ja divššuid dávjávuohta. Refleksologa čađaha dikšuma iešheanalaččat, dikšunplána vuođul. Son dovdá reakšuvnnaid mat čuožžilit divššu áigge, vejolaš eahpemielalaš bealiid ja maŋŋeváikkuhusaid, son dovdá vejolašvuođaid daid garvit, ja son máhttá rievdadit masášaplána reakšuvnnaid vuhtiiváldimin. Oahpaha pasieantta reakšuvnnaid birra divššu maŋŋá ja čilge daid.
Mo dat doaibmá?
Erenoamáš masáša, go stimulerejit dihto čuoggáid njuoratmánus, de mii váikkuhit min siskkáldas orgánaid doaibmamii refleksamekanismma bokte, man vehkiin mii sáhttit doalahit dearvvašlaš dili, muhto mii sáhttit maiddái buoridit dávddaid.
Juolgerefleksologiija dahkkojuvvo čuoggáid mielde. Refleksologiija vehkiin mii sáhttit sáddet stimuliid iešguđet rupmaša orgánaide. Metoda vehkiin mii sáhttit fas bidjat balánssa, daningo oarjemáilmmi olbmot eai jáhke dávdda dikšumii, muhto baicce balánssa ráhkadeapmái ja doalaheapmái. Olmmoš guhte lea balánssas, su orgánat doibmet bures, lea dearvvaš ja soabada iežas ja máilmmi ektui.
Dat mii lea buorre dán vuogádagas lea ahte dat fas faskkoda dán harmoniija lunddolaččat, ii dárbbaš veahkaválddálaš doaibmabijuid dahje dálkasiid! Lunddolaš dikšuma ulbmilin lea álo doarjut ja nannet rupmaša iežas buoridanfámu. Julggiid refleksologiija lea álki vuohki dahkat dan. Divššu áigge mii boahtit oktavuođa olles olbmui, buot su osiide ja siskkáldas orgánaide.
Goas galggat geavahit ovttaskas refleksologiija?
Maid oaččut neahttaoahpahusas:
Dán oahpu fáttát
Maid oahpat:
Skuvlejupmái gullet čuovvovaš fágalaš oahpponeavvut.
Kurssa áigge mii eat dušše ovdanbukte teknihkaid, muhto badjel 20 jagi fágalaš vásáhusain mii čielgasit čilget maid-mo-ja-manin ferte dahkat vai massáša sáhttá čađahit bajit dásis.
Kurssa sáhttá čađahit juohkehaš geas lea miella!
Du oahpaheaddjit
Andreas lea badjel 16 jagi fágalaš ja oahppovásáhus iešguđetlágan rehabiliteren- ja buresbirgejupmemássašuvnnain. Su eallin lea joatkkalaš oahppan ja ovdáneapmi. Su váldobargu lea máhtu ja fágalaš vásáhusaid maksimala sirdin. Son ávžžuha massagekurssaid buohkaide, maiddái sidjiide geat ohcet karriera álggaheaddjin ja sidjiide geat barget gelbbolaš massevrabargin, dearvvašvuođabargiin ja čáppavuođasuorggi bargiin geat háliidit viiddidit iežaset máhtu ja hukset iežaset karriera.
Badjel 120 000 olbmo leat oassálastán su oahpahussii badjel 200 riikkas máilmmis.
Oahpu dieđut
$105
Studeanttaid máhcahagat
Mun lean dál ruovttus mu 2-jahkásaš bártniin. Dovden ahte fertejin oahppat juoidá, ovdánahttit juoidá unna mánáin. Neahttahárjehallama áigge ožžon olu dieđuid, maidda mu áhčči ja eadni leaba hui duhtavaččat, go hárjehalan dainna jeavddalaččat. Soaitá ahte háliidan bargat dáinna maŋŋelabbos. Ávžžuhan skuvlla buohkaide.
Neahttakursa lei gelddolaš munnje. Orgánaid anatomiija ja oktavuođat ledje hui miellagiddevaš. Barggu lassin dát hárjehallan lei munnje duođalaš vuoiŋŋasteapmi.
Go dikšun refleksačuoggáid, de sáhtán masseret ii dušše bearraša muhto maiddái iežan.
Mun barggan dearvvašvuođabargin, nu ahte iežan barggus atnán dehálažžan hárjehallat iežan oahppat ođđa áššiid. Dát oahppu deavddii ollásit mu vuordámušaid. Mun gal sihkkarit čađahan eará hárjehallamiid duinna.
Teorehtalaš oassi oahpus lei maid miellagiddevaš, muhto muhtumin dovden ahte lei menddo ollu. Hárjehallamiid áigge mun bidjen eambbo konsentrerema teknihkalaš oassái.
Mun bessen dakkaviđe heivehit dan maid oahppan iežan skihpáriidda. Sii ledje hui duhtavaččat mu massašuvnnain. Giitu hárjehallama ovddas!
Mun liikon hui bures kursii! Videot ledje čielgasat ja áddehahttit, ja hárjehusaid lei álki čuovvut!
Mun liikon dasa ahte beasan geavahit kursamateriála goas beare! Dát dagahii ahte bessen oahppat iežan jođánisvuođas.
